Miksi yrityksen kannattaa kutsua hallitukseensa myös joku alle nelikymppinen? Mitä iloa ikädiversiteetistä on ja saavatko nuoret suunvuoron? Future Board ry:n puheenjohtaja Mari Mäki ja toiminnanjohtaja Lari Raitavuo kertovat.
Yhdistysmuotoisessa Future Board -verkostossa on yli sata alle 40-vuotiasta jäsentä, jotka luovat tulevaisuuden hallitusosaamista ja tarjoavat toisilleen vertaistukea. Mukana on melko tasapuolisesti yrityksen perustajia, pääomasijoittajia ja perheyritysten jatkajia. Nuoren jäsenen kutsuminen hallitustyöskentelyyn pelkästään ammatillisen osaamisen takia on vielä melko harvinaista, mutta sitäkin tapahtuu.
”Hallitustyön arvo on viime vuosina ymmärretty Suomessakin, ja yritykset ovat alkaneet hankkia hallituksiinsa myös riippumattomia jäseniä. Edelleen on kuitenkin hallituksia, jotka toimivat pelkästään kumileimasimina. Sellainen hallitus ei tuo lisäarvoa yrityksen toimintaan”, Mäki sanoo.
Diversiteetissä on kysymys monimuotoisuudesta ikäryhmän lisäksi sukupuolen, uskonnon, kansallisuuden sekä seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin suhteen. Mäki ja Raitavuo ovat yksimielisiä siitä, että hallitustyöskentelyssä on olennaista osaaminen eikä se, mihin ryhmään henkilö kuuluu. Ikäihminen voi olla innovatiivinen ja nuori konservatiivinen. Diversiteetti tuo kuitenkin usein keskusteluun uusia, arvokkaita näkökulmia.
”Diversiteetti vaikuttaa siihen, millaisia kysymyksiä kokouksessa kysytään. Kysymyksillä on hallitustyöskentelyssä iso merkitys, koska niiden avulla haastetaan toimivaa johtoa ja muita hallituksen jäseniä ajattelemaan. Näin saadaan aikaan hyödyllistä dialogia”, Raitavuo jatkaa.
Nuoret katsovat kauemmas tulevaisuuteen
Millaisia ajatuksia nuoret sitten tuovat hallituksiin? Raitavuon mukaan heillä on erilaiset verkostot, joissa pohditaan erilaisia kysymyksiä kuin kokeneempien konkareiden piireissä. Nuoret voivat keskustella vaikkapa siitä, saavatko he aikanaan lainkaan eläkettä.
”Eläkeyhtiön 62-vuotias hallituksen jäsen tuskin lähtisi haastamaan järjestelmää, mutta nuori haluaisi tietää, miten varmistetaan, että myös hän saa 30 vuoden kuluttua eläkettä. Moni vakiintuneen yhtiön tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia ei välttämättä nousisi keskusteluun hallituksessa ilman nuorten panosta”, Raitavuo sanoo.
”Nuorten tähtäin on usein kauempana kuin muiden hallituksen jäsenten. He edellyttävät yrityksen kehittämistä siten, että se pysyy houkuttelevana työpaikkana myös seuraaville sukupolville, jotka arvostavat työn merkityksellisyyttä ohi palkan. Vastuullisuuskysymykset ja digitaalisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa ovat tyypillisiä teemoja, joissa nuorilla on annettavaa”, Mäki täydentää.
”Kyse voi olla niinkin pienestä asiasta kuin WhatsApp-ryhmän perustamisesta hallituksen ja toimitusjohtajan yhteydenpitoa varten. Perinteisesti hallitus on pitänyt kerran kuussa kokouksen, mutta digitaalisuuden hyödyntäminen mahdollistaa yhteydenpidon myös väliaikoina. Toimitusjohtaja voi saada hallituksen tuen päätökselleen joutumatta odottamaan kokoukseen asti”, Raitavuo toteaa.
Konkarin puheenvuoron paikka on viimeisenä
Se, miten hyvin nuoren jäsenen ääni kuuluu hallitustyöskentelyssä, riippuu sekä hänestä itsestään että kokeneemmista jäsenistä – varsinkin hallituksen puheenjohtajasta.
”Asema ei tule annettuna, vaan nuoren pitää ansaita paikkansa hallitustyössä. Hänen pitää pystyä argumentoimaan näkemystensä puolesta ja osoittaa, että hän pystyy tuomaan lisäarvoa”, Mäki sanoo. Raitavuo vastuuttaa hallituksen puheenjohtajaa:
”Puheenjohtajalla on iso rooli siinä, syntyykö kokouksissa hyödyllistä vuorovaikutusta. Hänen tulee varmistaa, että jokainen kertoo mielipiteensä. Hallitsevimpien ja kokeneimpien pitää malttaa mielensä ja säästää puheenvuoronsa viimeiseksi, jos halutaan saada kaikki näkökohdat esiin”, hän sanoo.
Vastuullisuus tarkoittaa eri yrityksissä eri asioita
Jos vastuullisuus on tyypillisesti nuorelle hallitusosaajalle tärkeä näkökulma, miten hän voi edistää sitä hallitustyössä? Mäki vastaa:
”Vastuullisuuteen liittyy paljon eri teemoja, kuten kestävä kehitys sekä sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus. On hallituksen tehtävä linjata, mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri tässä yrityksessä. Yksi tapa lähestyä asiaa on selvittää, millaisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia yritys tuottaa yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tämän jälkeen hallitus voi ottaa kantaa siihen, mihin yrityksessä tulee keskittyä, jotta nettovaikutus olisi jatkossa mahdollisimman positiivinen.”
”On mahdollista myös kysyä sidosryhmiltä esimerkiksi olennaisuusanalyysin avulla, mitä he pitävät olennaisena yrityksen vastuullisuuden kannalta. Vertaamalla tulosta johdon käsitykseen päästään keskustelemaan tavoitteista. Joka tapauksessa on tärkeää, että asetetaan selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet, jotka kommunikoidaan sisäisesti ja ulkoisesti. Kun niistä puhutaan, ne lähtevät toteutumaan”, hän sanoo.
Raitavuo muistuttaa, että jos halutaan seurata kehitystä ja keskustella siitä, tarvitaan selkeitä mittareita. On hallituksen tehtävä päättää, mitä ryhdytään seuraamaan ja millä mittareilla.
”Vastuullisuus on nuorilla jo DNA:ssa. Heitä kiinnostaa, millainen maailma heidän lapsilleen jää ja mikä rooli yhtiöllä on tässä. Hallituksen tulee näyttää yhtiölle suunta, johon edetä”, hän sanoo. Mäki saa viimeisen sanan:
”Hallitustoiminta voi olla jopa tehokkaampi tapa vaikuttaa yhteiskuntaan kuin osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon, koska yrityksillä on iso rooli yhteiskunnan muuttumisessa. Voi ajatella, että myös hallitustyön kautta voi lähteä kehittämään kestävämpää maailmaa.”
Kuva: Junnu Lusa
Future Board ry
Mikä: Verkosto alle 40-vuotiaille, jotka ovat mukana vähintään yhden sellaisen yrityksen hallituksessa, jonka liikevaihto on vähintään 500 000 euroa.
Perustettu: Vuonna 2012 Tampereella. Perustajajäsenet Tero Luoma, Heikki Väänänen ja Tapio Tommila.
Jäsenistö: Noin 115, kotipaikat ympäri maata. Naisia neljäsosa.
Toiminta: Vuosittain kuusi valittuun teemaan liittyvää jäsentapahtumaa vaihtuvan yhteistyökumppanin kanssa. Ulkomaanmatka vuosittain. Lisäksi spontaaneja pop up -tilaisuuksia, lukupiiri ja muuta jäsenten järjestämää toimintaa.
Missio: Jakaa ja luoda tulevaisuuden hallitusosaamista.
Kotisivu: www.futureboard.fi
Mari Mäki
Kuka: Future Board ry:n puheenjohtaja.
Mitä muuta: Ellun Kanojen muutoksentekijä ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen keskittyvän Konflikti -liiketoimintayksikön vt. liiketoimintajohtaja.
Hallituspaikat: Karto-konserni, Putinki Oy.
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri, Lapin yliopisto.
Lari Raitavuo
Kuka: Future Board ry:n toiminnanjohtaja.
Muuta: Työskentelee Uusioperhe Groupissa, vastuualueina sijoitukset ja rahoitus.
Hallituspaikat: Helsinking Originals, Ensto Invest Oy, Erimover, HELT ja useita kasvuyrityksiä.
Koulutus: Business College Helsinki.
Lue lisää: Näin kokoat toimivan hallituksen.