Ei ole itsestään selvää, että perheyritys löytää motivoituneen jatkajan. Aho Groupin hallituksen puheenjohtaja Miia Porkkala ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen ja kertovat, millaista työtä onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii omistajilta.
Perheomistus on pienten yritysten yleisin omistusmuoto, ja suuristakin suomalaisyrityksistä joka viides on perheomisteinen. Perheyritykset työllistävät 37 prosenttia yksityissektorin työntekijöistä.
Perheyritysten toimintaa pyritään yleensä jatkamaan sukupolvien yli, mutta onnistuuko se? Auli Hänninen arvioi, että Suomessa on tälläkin hetkellä tuhansia yrityksiä, joissa sukupolvenvaihdos on edessä ihan lähitulevaisuudessa.
”Tekniseen toteutukseen saa helposti apua, mutta suurin työ on henkisten valmiuksien rakentamisessa. Ei riitä, että yrityksen perustajalla on halu luopua ja siirtyä syrjään päätöksenteosta. Tarvitaan myös motivoitunut vastaanottaja, jota yritystoiminta kiinnostaa”, Hänninen kuvailee.
”Sukupolvenvaihdos on erittäin pitkä prosessi. Meillä Aho Groupissa ensimmäinen sukupolvenvaihdos oli suunnittelupöydällä lähes 10 vuotta ja se tehtiin 1999. Nyt me viisi sisarusta toimimme omistajina yhdessä. Tulevan sukupolvenvaihdoksen valmistelun aloitimme lähes saman tien, kun ensimmäinen oli saatu päätökseen”, Miia Porkkala kertoo.
Jokainen sukupolvi tekee omat ratkaisunsa
Kun sukupolvi vaihtuu perheyrityksessä, jatkajista ei tule silmänräpäyksessä rikkaita siinä mielessä, että heillä olisi rahaa. Perheyrityksen omaisuus on kiinni yritystoiminnan pyörittämisessä. Rahan sijasta jatkajille siirtyy omistusta ja sen myötä työtä ja vastuuta.
”Perheyrityksen omistajan tehtävä on kehittää ja uudistaa yrityksen liiketoimintaa niin, että se pysyy elinvoimaisena. Jokainen sukupolvi tekee omat ratkaisunsa, ottaa omat riskinsä ja muokkaa yrityksestä omannäköisensä. Perheyrityksen omistamisessa ei olekaan kyse perinnön vaalimisesta tai säilyttämisestä, vaan yritysten dynaamisesta kehittämisestä”, Miia Porkkala pohtii.
”Tärkeintä sukupolvenvaihdoksessa on, että yrittäjyyden ilo ja kipinä säilyvät sukupolvesta toiseen”, hän jatkaa.
Altistaminen yritystoiminnalle on hyvä aloittaa varhain
Yksi omistajien tehtävistä on altistaa perheen lapset ja nuoret suvun yritystoiminnalle siten, että heille syntyy positiivinen side ja kiinnostus yrityksiin. Yritykset, niiden henkilökunta ja asiakkaat ovat perheelle tärkeitä. Porkkalan mielestä uraa perheyrityksessä ei tule pitää itsestäänselvyytenä tai edes tavoitteena, vaan nuorten pitää voida tehdä ratkaisu omista lähtökohdistaan.
Omistajuuteen liittyy monia erilaisia rooleja, joista operatiivinen on vain yksi. Hallitukset ja hallitusneuvostot tarvitsevat hyviä ja aktiivisia jäseniä, ja myös passiivinen omistajuus voi olla joskus hyvä valinta. Roolit vaihtelevat usein iän, koulutuksen, kokemuksen ja kiinnostuksen mukaan. Perheyrityksen omistajuudesta pitää olla hyväksyttävää ja mahdollista myös irrottautua niin halutessaan”, hän sanoo.
Valmiuksien rakentamisessa on Hännisen ja Porkkalan mukaan pitkälle kysymys viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Yritykset pitää tuoda lähelle potentiaalisia jatkajia siten, että ne herättävät kiinnostusta.
”Millenniaalit ovat kiinnostuneita tehtävistä, joihin liittyy merkityksellisyyden ulottuvuus. Jos pystymme osoittamaan uusille sukupolville, että he voivat tehdä yritystemme kautta merkityksellisiä asioita, ollaan askel lähempänä onnistunutta sukupolvenvaihdosta”, Porkkala sanoo.
Perheyritysten liiton Next-verkoston tapaamisissa jatkajasukupolven nuoret voivat tavata ja oppia toisiltaan. Jo yrityksen vastuutehtävissä aloittaneille nuorille on oma verkostonsa. Hänninen kertoo, että toiminta on saanut nuorilta hyvää palautetta.
“Yritykset pitää tuoda lähelle potentiaalisia jatkajia siten, että ne herättävät kiinnostusta”, tähdentävät Auli Hänninen (vas.) ja Miia Porkkala.
Kesätöitä, valmennusta ja kuuntelua
Jatkajat eivät kypsy omistajan vastuun ottamiseen itsestään eivätkä hetkessä. Luontevia tapoja tutustua suvun yrityksiin ovat Hännisen ja Porkkalan mukaan kesätyöt, työelämään tutustumisjaksot ja opinnäytteiden tekeminen yritykseen liittyvistä aiheista.
”Perheyrityksellä voi olla suvun nuorille aikuisille myös valmennusohjelma, jossa käydään systemaattisesti läpi omistamiseen ja yritystoimintaan liittyviä asioita. Yksi tapa tutustuttaa suvun liiketoimintaan ovat hallituksen kuuntelujäsenyydet”, Hänninen kertoo.
Aho Groupin toinen ja kolmas polvi kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa ajankohtaisen teeman ympärille. Seuraavaan tapaamiseen tulee puhujaksi Rukan ja Pyhän vastuullisuusohjelman vetäjä. Vuosittaisin kokoonnutaan infopäiviin kuulemaan, mitä yrityksissä on meneillään.
”Jopa 5-vuotiaat ovat mukana. Jos aihe on liian vaikea, lapset ottavat tabletit esiin ja puuhaavat omiaan. Haluamme kolmannen polven ymmärtävän, että omistamisessa ei ole mitään salattavaa tai hävettävää, vaan se on elämäämme kuuluva arkinen asia. Samalla heidän on hyvä tuntea suvun kehittämät hyvät hallintotavat: omistajuuttaan ei saa käyttää väärin. On myös hyvä ymmärtää, että omistajasukuun kuuluvan tekemisiä seurataan tarkemmin kuin muiden”, Porkkala luettelee.
Tärkeintä on yhteenkuuluvuuden tunne
Parhaiten sukupolvenvaihdoksen onnistumista ennustaa kuitenkin omistajasuvun yhteenkuuluvuuden tunne. Se kehittyy säännöllisillä tapaamisilla ja huolehtimalla, että jokainen tulee kuulluksi. Osaavat omistajat järjestävät niin, että tämä on mahdollista.
”Tärkeintä on tuoda porukka yhteen, hengittämään samaa ilmaa ja oppimaan yhteistyöhön, keskusteluun ja toistensa positiiviseen haastamiseen. On oleellista, että kaikki tuntevat olevansa samaa joukkoa ja että jokaisen panosta arvostetaan. Olemme Aho Groupissa kokeneet, miten motivoivaa nuorille on nähdä, että heidän ehdotuksensa otetaan huomioon. Nuorten mielipidettä kannattaa kysyä”, Porkkala muistuttaa.
Yrityksen menestyminen puolestaan lähtee Aho Gropin omistajien yhteisen mielipiteen mukaan henkilöstöstä, asiakkaista ja perheestä. Näistä kaikista on syytä pitää hyvää huolta.
”Menestys ei tule vahingossa. Onnella on suuri merkitys, sitä tarvitaan aina. Sitä voi kuitenkin edesauttaa pohtimalla asioita ja tekemällä tavoitteellista työtä”, Miia Porkkala sanoo.
Kuvat: Junnu Lusa
Lue lisää: Mihin perheyritys tarvitsee omistajastrategiaa? Miia Porkkala ja Auli Hänninen kertovat.
Auli Hänninen
Kuka: Perheyritysten liiton toimitusjohtaja vuodesta 2017.
Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti ja eMBA Turun yliopistosta.
Aiempi työkokemus: 14 vuoden ajan YTK:n eli ”Loimaan kassan” palvelujohtajana ja toimitusjohtajana, sitä ennen eri tehtävissä Contant Oy:ssä.
Miia Porkkala
Kuka: Aho Groupin hallituksen puheenjohtaja. Aava Terveyspalvelujen ja Lapin yliopiston hallituksen jäsen, Business Finlandin johtokunnan jäsen, Nordia Rahasto Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Koulutus: Ekonomi Helsingin kauppakorkeakoulusta ja MBA EDHEC Business Schoolista.
Aiempi työkokemus: Aloitti työuransa hiihdonopettajana Rukalla. Toiminut eri kehitystehtävissä Rukakeskus Oy:ssä ja 14 vuotta Rukakeskuksen toimitusjohtajana.
Perheyritysten liitto
Mikä: Suomalaisten perheyritysten ja kasvollisten omistajien vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö.
Jäsenet: 456 jäsenyritystä, jotka työllistävät yhteensä 174 000 henkeä. Yhteenlaskettu liikevaihto 35,4 miljardia euroa.
Toiminta: Liitto tarjoaa jäsenilleen valmennuksia, asiantuntijatilaisuuksia, verkostoitumismahdollisuuksia ja konsultointia sekä edistää suomalaista perheyrittäjyyttä edunvalvonnan kautta.
Missio: Rakennamme kestävää suomalaista omistajuutta.
Verkkosivu: perheyritys.fi
Aho Group
Mikä: Suomalainen perheyritys, joka toimii matkailussa ja terveydenhuollossa. Yritysryhmään kuuluvat Rukan ja Pyhän laskettelukeskukset sekä eri elämänvaiheissa terveyspalveluita tarjoavat Aava, Pikkujätti, Uudenmaan Seniorikodit ja osakkuusyhtiö Docrates. Yrityksissä työskentelee yhteensä yli tuhat omien alojensa ammattilaista, joista noin 250 matkailussa.
Syntyhistoria: Lääkäri Juhani Aho perusti ystäviensä kanssa Helsingin Lääkärikeskuksen vuonna 1964. Siitä kehittyi myöhemmin lääkärikeskus Aava. Vuonna 1972 Aho osti Rukatunturi Oy:n, josta hän kehitti monipuolisen hiihto- ja matkailukeskuksen. Vuonna 1988 konserniin ostettiin Pyhätunturin hiihtokeskustoiminnot ja Hotelli Kultakero Pelkosenniemeltä.
Omistus: Eila ja Jussi Ahon viisi lasta. Kari Jussi Aho on Rukakeskuksen hallituksen puheenjohtaja, Miia Porkkala Aho Groupin hallituksen puheenjohtaja, Annakaija Lappalainen Naisten Aavan vastuulääkäri, Antti Aho Aava Terveyspalveluiden toimitusjohtaja ja Ville Aho Rukakeskuksen toimitusjohtaja.
Liikevaihto: Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 125 miljoonaa euroa, josta noin 32 miljoonaa euroa matkailusta ja 93 miljoonaa euroa terveydenhuollosta.
Verkkosivut: ahogroup.fi, ski.ruka.fi, pyha.fi, aava.fi, pikkujatti.fi, seniorikodit.fi, docrates.com/
