Mitä yrityksen kasvuun tarvitaan? 6 tärkeää tekijää

  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Tesin sijoitustiimien johtajat Matias Kaila (rahastosijoitukset), Juha Lehtola (venture capital -sijoitukset) ja Jussi Hattula (kasvu- ja teolliset sijoitukset) pohtivat suomalaisten yritysten kasvun edellytyksiä. Mitkä kasvutekijät sinun yritykselläsi ovat kunnossa?

Noin kymmenen prosenttia suomalaisyrityksistä on tutkitusti voimakkaan kasvuhaluisia. Kasvaminen ei kuitenkaan ole kiinni vain kasvamisen halusta, vaan myös kasvun edellytyksistä sekä oikeasta ajoituksesta.

”Kasvu ei ole optio, johon voi palata sitten, kun siihen on aikaa. Sillä välin joku muu panostaa uudistumiseen ja kehittymiseen ja vie yrityksen markkinaosuuden”, keskustelijat varoittavat.

Kasvuhaluisten lukumäärää laskee epäonnistumisen pelko. Kun yritys kasvaa ulos startup-vaiheesta, sen perustajilla on usein jo vakiintunut elämäntapa ja omistuksia, joita he eivät halua menettää konkurssissa. Pelko voi estää hyödyntämästä yrityksen koko potentiaalia.

”Pääomasijoittajan tehtävä on poistaa kasvamisen pelkoa jakamalla riskiä sekä auttaa yritystä saavuttamaan kasvun edellytykset. Suomalaisyritysten omistajien osaamisessa on usein puutteita yrityksen pitkäjänteisessä strategisessa kehittämisessä. Parhaimmillaan pääomasijoittaja voi tuoda yrityksen hallitukseen tätä näkökulmaa ja tukea osaamisellaan muitakin omistajia”, Jussi Hattula sanoo.

Juha Lehtola tuo esiin kehityksen, jossa alkuvaiheen yrityksillä on perinteisesti ollut yksi vahva pääomasijoittaja. Viime vuosina omistajuus on kuitenkin entistä useammin jakautunut siten, että alkuvaiheenkin yrityksen tukena voi olla useasta sijoittajasta koostuva rahoitussyndikaatti. Jää nähtäväksi, miten tehokkaasti tämä omistusmalli pystyy tukemaan yrityksiä.

Johtajat tiivistivät kasvutekijät kuuteen kohtaan

1. KASVUHALU. Tutkitusti vain kymmenen prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä on kasvuhaluisia. Matias Kaila toteaa, että startup-yrityksissä on jo osaamista, onnistujia ja jopa sarjayrittäjiä, mikä kannustaa muitakin kasvamaan. Startup-yrittäjät ovat usein myös nuorempia kuin muut yrittäjät, mihin liittyy pienempi epäonnistumisen pelko. Juha Lehtola jatkaa, että keskisuurten yritysten omistajilla on usein jo liikaa menetettävää. ”Kasvu voisi kiinnostaa, mutta konkurssin pelko estää hyödyntämästä yrityksen koko potentiaalia”, hän sanoo.

2. OSAAVAT OMISTAJAT. Jotta yritys voi kasvaa, sillä pitää olla riittävän kokeneet ja osaavat omistajat. On kuitenkin tyypillistä, että perustajat viilaavat mieluummin tuotettaan kuin pysähtyvät pohtimaan yrityksen pitkäjänteistä strategista kehittämistä. Pääomasijoittaja voi tuoda yrityksen hallitukseen kaivattua osaamista. Sijoittajilla on työkaluja, joilla yrityksiä voidaan auttaa yhteistyössä perustajien ja muiden omistajien kanssa.

3. RAHOITUS. Kasvuloikat edellyttävät useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Sijoittajien rahaa on Kailan, Lehtolan ja Hattulan mukaan tällä hetkellä runsaasti liikkeellä. Rahoitus yleensä järjestyy, jos tuote on riittävän hyvä ja sille on markkinat. Suomessa Tesin tehtävä on tasoittaa sellaisten kehityskelpoisten kasvuyritysten tietä, joiden on muuten vaikea saada rahoittajia.

4. OSAAMINEN. Kailan mukaan ulkomaalaisilta sijoittajilta tulee usein myönteistä palautetta siitä, miten vankkaa tutkimukseen perustuva osaaminen on suomalaisyrityksissä. ”Meillä on Suomessa osaamista tietyillä vahvoilla alueilla. Jos on alallaan maan ainoa, on haasteellista kasvaa, koska esimerkiksi rekrytointi on vaikeaa. Klustereissa yritysten on helpompaa toimia”, Hattula huomauttaa.

5. SOVELTAMISKYKY. Kasvuyrityksen pitää kyetä sopeutumaan muutoksiin ja soveltamaan kertynyttä osaamistaan uusille alueille. Soveltamiskyky auttaa yritystä mukautumaan nopeasti muuttuvaan maailmaan. Kasvuyritysmäistä kehittämistoimintaa voidaan harjoittaa myös perinteisessä yrityksessä, mistä kertovat suomalaistenkin suuryritysten corporate venturing -hankkeet.

6. VALMIUS AUTTAA MUITA. Yksi kansainvälisen kasvukyvyn perusedellytyksistä on kokeneiden yrittäjien auttamisvalmius. Piilaaksossa puhutaan pay forward -kuttuurista, jossa exitejä tehneet yrittäjät siirtyvät neuvonantaja- tai enkelisijoittajarooliin, mutta tuovat osaamistaan startupien käyttöön myös ilmaiseksi. ”Suomessa tämä on havaittu viime vuosina erityisesti Oulun seudulla. Alueen yritysten menestykseen on vaikuttanut ratkaisevasti, että yrittäjän on ollut mahdollista saada tukea kokeneemmilta yrittäjiltä”, Hattula sanoo.

Kuva: Aleksandra Okolo-Kulak


Matias Kaila

Kuka: Tesin rahastosijoituksista vastaava johtaja.

Koulutus: KTM, Turun kauppakorkeakoulu.

Aiempi kokemus: Danske Bank, johtaja, pääomasijoittajille tarjottava rahoitus Suomessa; Eläke-Tapiola (nyk. Elo) Head of Private Equity and Debt.


Jussi Hattula

Kuka: Tesin kasvu- ja teollisista sijoituksista vastaava johtaja.

Koulutus: Teknillinen korkeakoulu,

Aiempi kokemus: Työskennellyt muun muassa Eqvitec Partnersissa ja TeliaSonerassa.


Juha Lehtola

Kuka: Tesin venture capital -sijoituksista vastaava johtaja.

Koulutus: Teknillinen korkeakoulu.

Aiempi kokemus: Työskennellyt sijoitusjohtajana Euroopan investointipankissa EIF:ssä sekä Nordic Venture Partnersissa ja Aura Capitalissa.