Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) missiona on luoda jokaiselle ihmisarvoinen huominen. Tämä konkretisoituu HDL:n Vamos-nuorisopalvelussa, joka vähentää 12–29-vuotiaiden nuorten syrjäytymistä sekä auttaa heitä kiinnittymään opintoihin tai työelämään. Tesi antoi tänä vuonna joulukorttien sijasta lahjoituksen Vamosille.
Noin 60 000 suomalaista nuorta on jäänyt koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Syynä ei useinkaan ole se, etteikö heillä olisi kykyä, tietoa ja osaamista pärjätä koulussa tai työpaikalla. Nuori saattaa kadottaa arjen rutiininsa haastavan elämäntilanteen vuoksi eikä saa enää otetta elämässä etenemiseen vaadittavista toimenpiteistä ilman ulkopuolisen aikuisen tukea.
Tällaisten nuorten avuksi Helsingin Diakonissalaitos perusti maksuttoman Vamos palvelun. Se sai alkunsa vuonna 2008 pienimuotoisesta nuorisotyötoiminnasta ja kasvoi kymmenessä vuodessa lähes sadan työntekijän toiminnaksi kahdeksalle paikkakunnalle.
Ensimmäinen askel apua tarvitsevien nuorten löytämisessä oli Etsivän nuorisotyön hanke Helsingissä. Se työllisti muutaman työntekijän. Hanke tavoitti haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, jotka olivat usein muiden palveluiden ulkopuolella.
– Vamoksen ydin on nuoren kohtaamisessa ja nuoren tarpeesta lähtevässä työskentelyssä. Mietimme alkuvuosina, mitkä muut työmuodot etsivän nuorisotyön lisäksi tukisivat nuoria. Vähitellen käynnistyi erilaisia nuoren elämänhallintaa ja arjen sujuvuutta tukevia työmuotoja. Näin ovat kehittyneet Vamoksen yksilö- ja ryhmävalmennukset, HDL:n Vamos- ja työllisyyspalveluiden johtaja Terhi Laine taustoittaa.
Henkilökohtainen valmentaja auttaa arjessa
Nuori saa Vamos-ohjelmassa oman valmentajan, joka kulkee hänen rinnallaan kaikissa mahdollisissa asioissa. Valmentaja ja nuori voivat esimerkiksi täyttää Kela-hakemuksia tai mennä yhdessä psykiatrisiin palveluihin, joihin nuori ei ole aiemmin kiinnittynyt.
– Yhdessä tehtävät asiat voivat olla arkisia toimia kuten roskien vieminen, laskuja sisältävien kirjeiden avaaminen ja maksaminen, ruokaostosten tekeminen tai muiden kodin tarpeiden hankkiminen, Laine kuvailee.
Monilla ohjelmaan osallistuvilla nuorilla on psykososiaalisia haasteita ja arjenhallinnan ongelmia. Vähitellen nuori voi siirtyä Vamoksen ryhmätoimintaan, mikä rytmittää arkea. Vamos tarjoaa myös mahdollisuuden käydä peruskoulu loppuun, jos se on jäänyt kesken. Vamos-ohjelmaan kuuluu lisäksi urapalveluja, jotka auttavat työnhaussa ja työkokeilupaikan etsimisessä.
– Nuori käyttää Vamoksen palveluita keskimäärin kahdeksan kuukautta. Osa on mukana vain kolmen kuukauden ajan, mutta pisimmillään nuori vaatii tukea useamman vuoden. Vamos-palveluista yli 50 prosenttia siirtyy koulutuksen tai työelämään. Lisäksi monet kiinnittyvät ulkopuolisiin hoitotahoihin.
Nuorten hyväksi tehty työ kantaa pitkälle
Vamoksen palveluiden vaikuttavuuden systemaattinen mittaaminen aloitettiin vuonna 2015. Työn tulokset ovat osoittautuneet odotettua paremmiksi.
– Työmme on tavoitteellista, ja pyrimme siihen, että nuori itsenäistyy. Mittaamme vaikuttavuutta ja laskemme myös palvelun yhteiskunnallisia hyötyjä, Laine sanoo.
Tilastojen mukaan noin puolet valmennukseen osallistuneista nuorista siirtyy työ- tai opiskelupolulle ohjelman aikana. Yksi työelämään kiinnittynyt nuori tuottaa arvion mukaan noin miljoonan euron säästön 40 vuoden työuransa aikana.
– Tavoitamme vuosittain yli 2000 16–29-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Yli 80 prosenttia Vamoksessa olleista nuorista kokee elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan. Tarjoamassamme valmennuksessa rakennetaan erityisesti nuorten luottamusta itseensä ja yhteiskuntaan.
Luottamus ja toivo ehkäisevät mielenterveysongelmia
Positiiviset muutokset luottamuksessa ja toivossa sekä identiteetissä ja itseluottamuksessa korreloivat muutoksiin muilla elämän osa-alueilla, erityisesti mielenterveydessä. Kehitys parempaan suuntaan on tärkeää, koska nuorten mielenterveysdiagnoosit ovat lisääntyneet viime vuosina huolestuttavan paljon: peräti joka viidennellä 21-vuotiaalla on psykiatrinen diagnoosi.
– Yhteiskunnallisesti Vamoksen työ on tärkeää, koska viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ylisukupolvinen syrjäytyminen on lisääntynyt ja perhetausta vaikuttaa nuoren elämään entistä enemmän. Nousukaudesta huolimatta osa nuorista ei työllisty.
Lisäksi on selvää, että Suomella ei ole kansantaloudellisesti varaa menettää kymmeniä tuhansia nuoria työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Urapolulla kompastelevissa nuorissakin piilee ainutlaatuisen tärkeää työvoimaa.
Vamos-nuori on motivoitunut työllistymään
Vamoksen tavoitteena on, että ne nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, löytävät oman paikkansa ja kiinnittyvät koulutukseen tai työelämään. Tärkein päämäärä on se, että yksikään suomalainen nuori ei syrjäydy. Ohjelma tähtää siihen, että NEET-nuorista (Not in Education, Employment or Training) tulee YEET-nuoria (Yes in Education, Employment or Training).
Palvelun myötä rohkaistunut nuori saattaa olla vielä heikosti koulutettu tai oman alan työkokemusta on kertynyt niukasti. Hänessä voi silti piillä potentiaalia kasvaa rautaiseksi ammattilaiseksi, jos hänelle antaa mahdollisuuden osoittaa kykynsä.
– Vamoksesta tuleva nuori on motivoitunut ja halukas näyttämään oman osaamisensa. Nuori voidaan palkata myös kokeilun kautta. Vamoksen valmentajat tulevat kutsuttaessa yritykseen kertomaan keinoista, joiden avulla nuoren palkkaaminen helpottuu.
Työpaikkaa hakevalta nuorelta kannattaa myös kysyä, mitä hän toivoo ja odottaa työltä. Joskus ura yrityksessä kannattaa aloittaa pehmeästi vaikkapa osa-aikaisena työntekijänä.
– Teemme mielellämme erilaista yhteistyötä yritysten kanssa. Meille voi tulla kertomaan vaikka omasta ammatista tai yrityksestä. Yksi toimintamuoto on myös Amigo-mentori. Mentori on vapaaehtoinen valmennettu aikuinen, joka tapaa ja tukee nuorta yhden vuoden ajan, Laine vinkkaa.
Vamos
Mikä: Helsingin Diakonissalaitoksen palvelu, jonka toiminta on vapaaehtoista ja maksutonta 12–29-vuotiaille nuorille. Palvelutarjontaan kuuluvat esimerkiksi nuorten ohjaus ja neuvonta, työllisyyspalvelut, urapalvelut, etsivä nuorisotyö, yksilövalmennus 12–15-vuotiaille sekä kuntouttava työtoiminta.
Perustettu: Vuonna 2008 Helsingissä Etsivän nuorisotyön hankkeena.
Työntekijät: Työllistää 90 henkilöä. Verkostoon kuuluu lisäksi vapaaehtoistyötä tekeviä aikuisia.
Toiminta: Palveluita järjestetään valtakunnallisesti. Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Vantaalla. Toiminta rahoitetaan hankeavustuksilla ja lahjoituksilla.
Missio: Vähentää 12–29-vuotiaiden suomalaisnuorten syrjäytymistä sekä tukea heitä kohti koulu- ja työelämää.
Nettisivut: www.hdl.fi/vamos
Terhi Laine
Kuka: Vamoksen palvelualuejohtaja syyskuusta 2018 lähtien. Johtaa Vamos-toimintaa ja vastaa sen kehittämisestä valtakunnallisesti.
Missä: Alppikadulla Helsingissä.
Koulutus: Valtiotieteiden tohtori (sosiaalityö), Helsingin yliopisto.
Aiempi työkokemus: Diakonia-ammattikorkeakoulussa: kehitysjohtaja, tutkimuspäällikkö, yliopettaja ja lehtori. Lehtori Helsingin yliopistossa.
Mistä muusta tunnetaan: Tehnyt väitöskirjan asiantuntijuudesta turvakodeissa. Vahva kokemus kehittämistyöstä sosiaalialalla.